04. Argala (Ritari)

”Olette kovin hurmaava tänään”, kuningas Isdur sanoi ja sai naisen hymyilemään leveästi. Bianca Argala kiitti kohteliaisuudesta katse maahan ujosti luotuna, kuten hyvien tapojen mukaista oli. Kun pakolliset kohteliaisuudet oli vaihdettu, pari saattoi keskustella oikeasti.

”Miten Hallava on viihtynyt?” Bianca kysyi. Sir ja Lady Argala olivat lahjoittaneet hevosen kuninkaan pojalle syntymäpäivälahjaksi. Bianca oli kasvattanut hevosen itse ja oli kovin ylpeä nuoresta tammasta.

”Mainiosti! Augusti ihastui Hallavaan ensi silmäyksellä. En malta odottaa, että poika oppii ratsastamaan”, Isdur vastasi tyytyväisenä.

Parin jutellessa Argaloiden toinen hevonen, Dream ilmestyi heidän taakseen. Dream hirnahti ja sai Biancan hätkähtämään.

Sir William Argala istui hevosen selässä ja katseli keskustelijoita tyytymättömänä. Ritari tunsi Isdurin hyvin ja tiesi tasan tarkkaan millainen vaikutus komealla kuninkaalla naisiin oli. Williamin mielestä hänen vaimonsa ystävälliset välit kuninkaaseen olivat himpun verran liian läheiset.

”Bianca, rakkaani, Uljas kaipaisi ulkoilua ja meillä olisi kuninkaan kanssa miesten asioita keskusteltavana”, William sanoi ja katsoi Biancaa merkitsevästi.

Bianca käveli tallille ja kurkkasi aitaukseen. Uljas hirnahti ja asteli aidan viereen mahdollisimman lähelle Biancaa. Bianca naurahti ja antoi hevosen haistaa kättään.

Bianca päästi Uljaan ulos ja satuloi hevosen. Uljas puski Biancan kättä turvallaan ja Bianca hieroi hevosen turpaa ja niskaa. Uljas oli Biancalle erityisen rakas. Nainen oli saanut hevosen lahjaksi isältään täytettyään 16-vuotta.

Bianca hyppäsi hevosen selkään ja antoi Uljaan johdattaa heidät kohti läheistä laaksoa.

Illan saapuessa Bianca oli aikeissa mennä aikaisin nukkumaan. Juuri, kun nainen oli saanut yöpuvun päälleen, William tuli hänen huoneeseensa.
”Oletpa sinä kaunis”, William henkäisi ja sipaisi naisen hiuksia kädellään.

William kietoi kätensä Biancan vyötäisille ja suuteli naista. Bianca sulki silmänsä ja vastasi suudelmaan. Williamin huulet olivat lämpimät ja otteet varmat. Bianca painautui miehen rintaa vasten ja halusi päästä vieläkin lähemmäs tätä.

William tarttui Biancaa kädestä ja johdatti tämän sängylle.  Mies suuteli Biancaa uudelleen ja veti samalla yöpaitaa naisen päältä.

Myöhemmin kaksikko makasi sängyllä käsi kädessä.
”Haluan olla kanssasi aina”, William sanoi ja Bianca hymyili onnellisena. Bianca tiesi, että William oli hänen elämänsä rakkaus.

Seuraavana päivänä Bianca ja William nauttivat yhdessä aamiaista. Williamilla oli vapaapäivä ja hän oli nauttinut leppoisasta aamusta vaimonsa kanssa.
”Kutsuin aatelisnaiset tänään vierailulle”, William aloitti ja Bianca jähmettyi paikoilleen. Lusikka pysähtyi suun eteen ja Bianca kykeni vain tuijottamaan Williamia hämmentyneenä. ”Kreivi kutsui miehet peli-iltaan, joten ajattelin, että te naiset kaipaisitte myös piristystä.”

Bianca yritti työntää lusikkaa suuhunsa, muttei pystynyt. Äkkiä hän tunsi olonsa etovaksi. Kaikki aatelisnaiset olivat tulossa Argaloiden kartanoon ja Biancan täytyisi viihdyttää heitä koko ilta.
Kiitos vain William!

Biancan loppupäivä kului keittiön puolella. Bianca teki suuret määrät herkkuja, joista aatelisnaiset voisivat pitää. Kerran yksi satsi leivoksia paloi piloille uunissa ja kerran liemi paloi padan pohjaan. Lopulta Bianca tunsi olonsa vain todella turhautuneeksi.

Kattaessaan pöytää Bianca tunsi etovan tunteen voimistuvan. Lopulta nainen antoi ylen.

Sisar Helena saapui ensimmäisenä. Sisar purjehti sisälle sädehtivä hymy huulillaan. Biancan iloksi Helena toi mukanaan leivoksia.

Muuta aatelisnaiset saapuivat myöhemmin yksitellen. Paronitar Sharon lähetti palvelijansa kertomaan, että joutui jäämään kotiin. Sharon odotti vauvaa ja tunsi olonsa liian heikoksi. Biancaa harmitti, sillä hänestä Sharon oli naisista kaikkein mukavin.

Bianca tervehti kuningatarta etiketin mukaan ja keskusteli sitten innokkaasti säästä. Kuningatar näytti tympääntyneeltä ja Bianca tunsi olonsa vaivautuneeksi. Bianca tiesi, että kuningatar ei pitänyt hänestä erityisemmin. Nainen arveli kuningattaren olevan hiukan mustasukkainen, sillä Bianca oli kuninkaan ystävä.

Lopulta Arianna suvaitsi vetäytyä pöydän ääreen ja Bianca tarjoili naisille ruokaa ja viiniä. Bianca yritti päättää istuisiko kuningattaren vai kreivittären viereen. Lopulta Bianca päätyi seisomaan pöydän viereen.

Viini sai naiset rentoutuneeksi ja he vetäytyivät seurustelemaan oleskeluhuoneen puolelle. Arianna innostui Argaloiden pianosta ja alkoi heti soittaa iloista musiikkia. Bianca jäi kreivitär Vendierin kanssa kuuntelemaan.
 
”Sinä oikein hehkut”, Adela sanoi ja katseli Biancaa arvioiden. Bianca katsoi takaisin hämmästyneenä, eikä oikein keksinyt miten olisi kommenttiin vastannut. ”Äitiys sopii sinulle, mutta muista, että se tuo mukanaan myös varjoja”, Adela lisäsi.

”Mutta enhän minulla ole lapsia”, Bianca sanoi hiljaa ja tunsi pienen toivonkipinän sisällään.
”Haluaisin kyllä kovasti, mutta…” Biancan lause jäi kesken.

”Ja pian tulet saamaan”, Adela tokaisi.

Helena kiirehti naisten ohi Ariannaa kohti. Adela sähähti ja painoi käden suulleen. Bianca katsoi kreivitärtä ihmeissään. Helena oli ystävällinen ja aurinkoinen aina kaikille, joten oli outoa, ettei Adela voinut sietää tätä.

Adelan arvio Biancan tilasta osoittautui oikeaksi ja Bianca riemuitsi. Raskauden aikana Bianca hoiti kotia ja hevosia yhtä ahkerasti, kuin aina ennenkin. Lisäksi Bianca oli opetellut shakkipelin alkeet, jotta osaisi opettaa taidon lapselle, jos se olisi poika. Bianca pyöritteli pelinappulaa käsissään ja yritti muistella sen tarkoitusta.

William hiipi huoneeseen ja jäi hetkeksi katselemaan Biancan puuhia. Nainen näytti suloiselta, kun tämä ison mahansa kanssa kurtisteli kulmiaan pelilaudan äärellä.

Bianca nousi seisomaan, kun hän huomasi Williamin ilmestyneen eteensä. Willian silitteli Biancan vatsaa ja yritti tunnustella vauvan liikkeitä. Bianca näytti missä päin hän arveli vauvan pään olevan.
”Ollaankos siellä oltu kiltisti?”, William kysyi nauraen, kun tunsi vauvan liikahtavan kätensä alla. ”Potra poika tuntee heti isänsä”, mies lisäsi ylpeänä.

”Ei voi varmuudella sanoa, onko se poika”, Bianca vastasi hymyillen.
”Kyllä sen täytyy olla”, William vastasi yhä hymyillen ja suukotti vaimoaan otsalle. ”Täytyyhän taloon saada mies pitämään sinusta huolta, kun minä lähden sotimaan”, William tokaisi ja katsoi Biancaa. Williamin yllätykseksi Bianca ei enää hymyillyt, vaan katseli miestä huolestuneena.

Bianca aloitti jokaisen aamunsa kävelemällä tallille ja päästämällä hevoset ulos karsinasta. Uljas alkoi hirnua heti, kun vaistosi emäntänsä lähestyvän.

Bianca päästi hevosen ulos ja silitteli sen turpaa.
”Huomenta kultaseni”, Bianca leperteli ja mittaili samalla eläintä katseellaan. ”Hyvänen aika, milloin minä olen sinut viimeksi harjannut!”

Bianca kävi hakemassa harjan ja alkoi välittömästi siistiä hevosta. Raskauden aikana hän oli ollut tavallista hajamielisempi ja unohdellut yhtä ja toista. Bianca nousi varpailleen ja tunsi samassa inhottavan vihlaisun mahassaan. Supistuksia oli tullut koko aamun, mutta tämä tuntui jo selvästi kipuna.

Bianca pudotti harjan maahan ja päätti kävelyttää hevosta hiukan. Nainen tarttui hevosen suitsiin ja otti pari askelta. Uusi vihlaisu, tällä kertaa vieläkin kivuliaampi. Bianca painoi kädellä vatsaansa.  Ei lapsi voi syntyä nyt!

Biancan synnytys käynnistyi hevostalleilla. William hälytti sisar Helenan apuun. Helena ehti paikalle viime hetkellä. Bianca sai pienen pojan, jolle William antoi nimen Iwar.

William oli kovin ilahtunut pojasta. Biancan yllätykseksi William vietti melko paljon aikaa vauvan kanssa.

Iwarin vauva-aika oli onnellista aikaa Argalan perheessä. Poika oli iloinen, nukkui hyvin ja itki vähän. William kävi päivisin töissä, mutta palasi aina illalla takaisin kotiin. Pariskunnalle jäi aikaa myös toisilleen.

Eräänä aamuna Bianca heräsi tuttuun pahoinvointiin. Bianca arveli olevansa uudelleen raskaana.

Biancan arvaus osui oikeaan ja nainen oli iloinen saadessaan kertoa Iwarille, että tämä tulee saamaan pienen sisaren tai veljen. Bianca otti poikaa käsistä ja äiti ja poika tanssivat iloisina ympäri aulaa. Iwar tuskin ymmärsi mistä äiti oli niin iloinen, mutta nautti tilanteesta täysin rinnoin.
 

Toisen raskauden aikana Bianca otti rauhallisemmin ja muisti levätä tarpeeksi. Tai lähinnä William vaati Biancaa lepäämään välillä.

Biancan rentoutuessa William hoiti Iwaria.

Biancan synnytys käynnistyi tällä kertaa sisällä kartanossa. Bianca oli juuri tutustamassa uusiin resepteihin, kun synnytyspoltot alkoivat.

Perheeseen syntyi kaksoistytöt. Toinen tytöistä sai nimekseen Aleatha.

Ja toinen Teresia. Pienokaiset olivat niin saman näköisiä, että jopa vanhemmilla oli vaikeuksia erottaa vauvat toisistaan.

Williamin työt kuninkaan armeijan parissa lisääntyivät ja mies saapu päivä päivältä myöhemmin kotiin. Kotona Biancalla oli kädet täynnä työtä. Yhden sijaan, lastenhuoneessa oli nyt kolme pinnasänkyä. Bianca nautti lastenhoidosta, mutta tunsi itsensä alati väsyneeksi. Juuri kun hän oli saanyt yhden vauvan rauhoitettua ja syötettyä, niin toinen alkoi itkeä. Myös hevosten hoitaminen jäi vähemmälle

Lopulta Bianca päätti keskustella asiasta Williamin kanssa.

”Meidän täytyy palkata palvelija, minä en pysty tähän kaikkeen yksin.” Bianca sanoi ja katsoi Williamia syvälle silmiin. Bianca yritti tarkkailla miehen ilmeestä, miten tämä reagoi uutiseen.

”Olet aivan oikeassa. Olen miettinyt asiaa jo jonkin aikaa ja katsellut sopivaa palvelijatarta avuksesi.” William vastasi ja näytti epätavallisen vakavalta. William oli hetken hiljaa ja Bianca pidätti hengitystään. ”Minun täytyy lähteä sotaretkelle Bianca. Valtakuntamme tarvitsee minua. Olen jonkin aikaa poissa, mutta lupaan, että sinulla on apua täällä.”

Bianca puhalsi ilman keuhkoistaan kerralla ja yskäisi. Nainen katsoi miehen ilmettä joka oli edelleen vakava. Tämä ei pilaillut.

”Milloin?” Bianca kysyi heikolla ja inisevällä äänellä, jonka William juuri ja juuri kuuli.

”Pian. Heti Iwarin syntymäpäivien jälkeen.”

Samana iltana Bianca istui huoneensa lattialla ja painoi käsillään särkevää päätään. Bianca ei tiennyt mitä tekisi. William lähtisi muutaman päivän kuluttua ja Bianca jäisi yksin lastensa ja vieraan palvelijan kanssa. Biancalla oli jo nyt ikävä Williamia.

Bianca oli mennyt naimisiin ritarin kanssa tietäen, että tämän elämään kuului sotiminen. Mutta nyt kun sota lähestyi, niin Bianca oli kauhuissaan. Entä jos William ei palaisi takaisin? Yksi huolella tähdätty nuoli voi kaataa väkevimmänkin soturin. Bianca veti väristen henkeä ja purskahti lohduttomaan itkuun.

Kaksoset viettivät syntymäpäiviään juuri ennen Iwaria. Aleathasta ja Teresiasta kasvoi suloisia taaperoita. Bianca teetti tytöille eri väriset vaatteet, jotta heidät erottaisi paremmin toisistaan. Aleatha sai punaisen ja Teresia vihreän mekon.

Iwarin syntymäpäivät koittivat liiankin nopeasti. Bianca yritti hymyillä, vaikka tunsi epätoivon kalvavan sisällään. Iwar puhalsi kynttilät ja William hurrasi ylpeänä. Bianca katsoi Williamia ja pyyhkäisi salaa poskelleen valuneen kyyneleen.

William ei ollut innoissaan Iwarin puolipitkistä hiuksista, mutta päätti antaa asian olla. Tukan ehtisi leikata sitten, kun isä palaisi kotiin kouluttamaan pojasta soturia.

-----

Blogger tuntui olevan kovasti tämän osan julkaisua vastaan. Pienen tappelun jälkeen voitin ja sain kuin sainkin osan nettiin! Jes. Tämän osan julkaisu kesti muutenkin suunniteltua kauemmin, sillä sims julkaisi uuden päivityksen. Päivityksen myötä myös Awesom -mod päivittyi ja ennen kuin sain kaikki päivitykset kohdilleen, niin peli oli ihan solmussa. Nyt kuitenkin pitäisi toimia, mitä nyt simit jumittavat aina, kun eksyvät talon etupihalle (???).

Pelasin Argaloilla monessa erässä ja pikku hiljaa osa paisui paisumistaan. Suoritin melko radikaalia karsintaa viimeistelyvaiheessa, toivottavasti se ei näy itse tekstissä. Ensimmäisessä kuvassa minua häiritsee tosi paljon pelin typerät asfalttitiet. En kuitenkaan ole ladannut RKC:tä varten uutta naapurustoa, joten pakko kestää.


Seuraavassa osassa siirrytään kauppiaiden pariin. Kauppiaat ilmestyvät 31.01. Lukuiloa!